Pitkään odotettu päätös on viimein valmis
Kun Suomen hallitus antoi uutta rahapelilainsäädäntöä koskevan esityksen eduskunnalle huhtikuun alkupuolella, toiveissa oli, että eduskunta voisi saada käsittelyn valmiiksi vielä ennen kesälomia. Näin kuitenkaan tapahtunut ja asian käsittely lykkääntyi syksylle. Välillä alkoi näyttää jo siltä, että eduskunnan päätös kyllä syntyy ennen kesälomia, mutta vuonna 2026 eikä 2025.
Nyt käsittely on kuitenkin saatu valmiiksi ja lain virallinen hyväksyntä on enää muodollisuus. Presidentin allekirjoituskin saadaan lain vahvistukseksi vielä tämän vuoden aikana. Onneksi lopulta päätöksenteon lykkääntyminen ei suoraan aiheuttanut muutoksia suunniteltuihin aikatauluihin.
Miksi eduskuntakäsittely viivästyi?
Eduskunnan käsittelyssä viivästystä aiheuttivat lähinnä muutamat potentiaaliset perustuslailliset ongelmat sekä jonkinasteinen erimielisyys lain voimaantulon aikataulusta. Varsinaista poliittista taistelua rahapelijärjestelmän muutoksen tarpeellisuudesta ei ollut, mutta puolueiden näkemykset vastuullisen rahapelaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien painotuksista erosivat odotetulla tavalla. Nykyinen oikeisto hallitus painottaa liiketoimintaa hieman enemmän kuin vastuullisuutta korostava vasemmisto. Tämä näkyy myös kahdessa eriävässä mielipiteessä, joissa Vasemmistoliitto esitti lainsäädännön valmistelun aloittamista kokonaan alusta ja Vihreät useiden vastuullisuuselementtien lisäämistä lakitekstiin. Eduskunta äänesti selkein numeroin (153-21) Hallintovaliokunnan mietinnön puolesta, mikä kuvaa hyvin puolueiden yhtenäistä näkemystä muutoksen tarpeesta.
Uusi aikataulu ja keskeiset voimaantulopäivät
Laki tulee siis virallisesti voimaan 1.1.2026 ja rahapelilisenssien hakuprosessi aloitetaan 1.3.2026.
Merkittävin muutos koskee aikaa, jolloin rahapelijärjestelmä käytännössä muuttuu lisenssipohjaiseen toimintaan. Alun perin tämän oli tarkoitus tapahtua vuoden 2027 alusta alkaen, mutta nyt tuo go live-päivä siirtyi heinäkuun 1.päivään, 2027. Samalla päätettiin siirtää myös Peliohjelmisto toimiluvan (B2B lisenssi) käyttöönottoa alkamaan 1.7.2028. Aikataulun muutos vaikuttaa myös uuden valvontaviranomaisen aloituspäivään. Nykyinen valvova viranomainen, Poliisihallitus, huolehtii lisenssiprosessista ja toimii regulaattorina kesäkuun 2026 loppuun asti. Sen jälkeen valvontaviranomaiseksi tulee uusi Lupa- ja valvontavirasto, joka toimii Valtiovarainministeriön alaisuudessa.
Suomi on rahapeliyhtiöille kiinnostava markkina
Suomi on rahapeliyhtiöille kiinnostava markkina. Lainsäädännön sisällössä pyrittiin hakemaan mahdollisimman toimivaa kokonaisuutta, joka nostaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta niin, että peliongelmien määrä ei ainakaan lisäänny ja samalla niin, että peliyhtiöillä tulee olemaan mahdollisuus järkevän liiketoiminnan harjoittamiseen Suomessa. Mielestä tämän kokonaisuuden luomisessa onnistuttiin vähintäänkin riittävän hyvin. Ainakin suuria peliyhtiöitä edustava Rahapeliala ry, PAF, ja nykyinen monopoliyhtiö Veikkaus vaikuttavat olevan kohtuullisen tyytyväisiä syntyneeseen lopputulokseen. Pienempien yhtiöiden keskuudesta on kuulunut enemmän kritiikkiä, mutta järjestelmän tuomitsemiseen ei ainakaan tässä vaiheessa ole mitään erityistä syytä.
Mitä muuttui eduskuntakäsittelyn aikana?
Olen käsitellyt tulevan lain sisältöä jo edellisissä blogeissani, eikä eduskuntakäsittelyn yhteydessä tullut juurikaan muutoksia asioihin, jotka vaikuttaisivat liiketoimintamahdollisuuksiin. Mikäli haluatte tutustua tarkemmin lain sisältöön, niin voitte lukea huhtikuun alussa kirjoittamaani blogitekstiin. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä todeta, että merkittävin muutos lakiesitykseen liittyy hakukonemarkkinoinnin sallimiseen.
Rahapelejä ja näitä pelejä toimeenpanevaa rahapelilisenssin haltijaa saa markkinoida verkossa toimivissa hakukoneissa, kun hakusanana käytetään toimiluvanhaltijaan tai sen toimeenpanemaan rahapeliin välittömästi liittyviä sanoja. Käytännössä tämä mahdollistaa esimerkiksi Google Ads:n käyttämisen markkinointikanavana.
Miksi Suomi houkuttelee peliyhtiöitä?
Suomalaiset käyttävät rahapelaamisen rahaa enemmän per asukas kuin suurin osa valtioista. En tiedä Suomen tarkkaa sijoitusta tuossa tilastossa tällä hetkellä, mutta olemme olleet jo top3-maita ja nyt lienemme edelleen top10-joukossa. Markkina on siis peliyhtiöiden kannalta kiinnosta. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa laajan tuotetarjonnan digitaalisissa kanavissa ja vedonlyöntituotteita voi halutessaan myydä myös asiamieskanavissa.
Tämän lisäksi markkinointimahdollisuudet ovat hyvät ainakin massamedioissa, joissa erityisesti bränditason mainontaa voi tehdä melko vapaasti. Sama koskee myös sponsorointia. Pelaamista ei varsinaisesti rajoiteta, vaikka asiakkaiden on pakko asettaa jokaiselle käyttämälleen peliyhtiölle talletusrajat, mutta näille rajoille ei aseteta ylärajaa. Uskon, että näiden mahdollisuuksien pohjalta tulemme näkemään rahapelimarkkinoinnin määrän räjähdyksen ainakin uuden järjestelmän ensimmäisenä toimintavuotena. Muiden maiden kokemusten perusteella on kuitenkin oletettavaa, että mainonnan volyymi tasaantuu alkuhuumaa merkittävästi alemmalle tasolle.
Mahdollisuudet ja uhat uudessa järjestelmässä
Vaikka liiketoimintamahdollisuudet vaikuttavat peliyhtiöiden näkökulmasta hyviltä, niin toimintaan liittyy myös kysymysmerkkejä ja uhkatekijöitä. On riski, että markkinointi kasvaa niin suureksi, että yleinen mielipide kääntyy rahapelitoimintaa vastaan. Tällä hetkellä suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen kohtuullisen myötämielisesti. On koko rahapelialan kannalta tärkeää, että toiminta on sellaista, että suomalaiset ovat siihen tyytyväisiä ja että asenneilmapiiri pysyy myönteisenä. Yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä liittyy rahapelitoiminnan valvontaan. Uudistuksen tärkeimpien tavoitteiden toteutumisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että valvova viranomainen pyrkii kaikin keinoin estämään lisenssijärjestelmän ulkopuolella pysyvien yhtiöiden toimintaa Suomessa. Ruotsissa regulaattori on keskittynyt käytännössä valvomaan vain lisenssiyhtiöiden toimintaa, minkä vuoksi ”black market”-operaattorit ovat vallanneet yhä suuremman osuuden erityisesti digitaalisesta kasinopelitoiminnasta. Tämä sama ei saa tapahtua Suomessa.
Suomi vaatii oman toimintamallinsa
Olemme siis ison muutoksen kynnyksellä. Suomi on kiinnostava rahapelimarkkina, mutta jossa on omia erityispiirteitä. Suomalaiset asiakkaat eivät ole samanlaisia kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämän vuoksi peliyhtiöiden ei kannata kopioida toimintamallia suoraan Ruotsista. Parempi tapa on luoda Suomeen sopiva modifioitu malli, jossa otetaan huomioon asiakaskäyttäytymiset, toimivat kumppaniverkostot ja erityiset tekniset toimintavaatimukset.
Jari Vähänen
Pysy ajan tasalla Suomen rahapelimarkkinan viimeisimmistä uutisista, tilaa uutiskirjeemme!
